KIUKKUKIRJAN KIRJA-ARVosteluja
Kuvat Otto Paakkanen
Hanna Säntin arvio Kiukkukirjasta Talouselämälehdessä 15.8.2008
Paluu arkeen voi olla lapsiperheessä karvas. Kaikki ovat väärässä rytmissä, päiväkotiin ja kouluun lähteminen takkuaa ja kiire alkaa taas kiristää hermoja. Erityisen haastavaksi tilanne muuttuu, jos joku perheestä on helposti tulistuvaa sorttia. Usein on.
Mutta ei hätää! Väestöliiton kustantama Kiukkukirja tarjoaa kasvattajalle rautaisannoksen ohjeita siitä, miten pienet äkäpussit voi parhaiten kesyttää.Moni mieltää aggressiiviset tunteet – suuttumisen, vihan ja raivon – pelkästään kielteisiksi. Kiukkukirja kuitenkin muistuttaa, että kuohahtelevilla tunteilla on tärkeä tehtävänsä lapsen kehityksessä. Aggressio antaa lapselle uskallusta, sitkeyttä, määrätietoisuutta ja helpottaa siten itsenäistymistä. Oikein kanavoituna aggressio muuttaa maailmaa: moni asia funkkaisi paljon huonommin, ellei joku olisi ensin ärsyyntynyt ja tarttunut sitten toimeen.
Tulistumisessa ei siis sinällään ole mitään pahaa; pahoja saattavat olla ainoastaan teot, joita vihaisena tekee. Aikuisen tehtävä on opettaa lasta vähitellen hallitsemaan aggressiotaan niin, ettei raivo purkaudu väärinä tekoina.
Kiukkukirja kuvaa lapsen kasvua vauvasta kouluikään. Teos antaa erinomaisen kuvan kustakin kehitysvaiheesta ja siihen kuuluvista suurista kysymyksistä, joita pieni mieli yrittää ratkoa. Nämä kuvaukset ovat niin tunnistettavia, että niistä hyötyy jokainen kasvattaja.
Kiukkukirjan opit pätevät myös aikuisiin.Vaikka kirja keskittyy lapsiin, sen opit hallitusta mutta selkeästä tunteiden ilmaisusta ja rakentavasta riitelystä pätevät niin parisuhteessa kuin työelämässäkin. Erimielisyyksiä ei tarvitse pelätä ja jokaisella on oikeus tulla kuulluksi, oltiinpa sitten kotona tai työpaikalla. Riidellä voi myös reilusti!
Teorian lisäksi sataan sivuun mahtuu paljon selkeitä ohjeita siitä, miten itsehillintää voi oppia ja opettaa ja ristiriitoja ratkoa rakentavasti. Johtamis-, alais- tai parisuhdetaitojen oppaana Kiukkukirja peittoaa useimmat kilpailijansa mennen tullen.
Kuva Otto Paakkanen
Cacciatore, Raisa 2008: Kiukkukirja.
Aggressiokasvattajan käsikirja - vauvasta kouluikään.
Toim. Vuokko Hurme. Helsinki. Väestöliitto. 103 s.
Kuvitus ja taitto: Otto Paakkanen
Kirja-arvostelu Väestöliiton kustantamassa Pari & Perhe-lehdessä nro 2/08, kirjoittajana Mari Hatakka, FL, Folkloristiikka, Kulttuurien tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto.
Kiukkukirjaa voi tilata Väestöliitosta hintaan 24 euroa + toimituskulut"Kiukkukirjan sanoma on yksinkertaisuudessaan puhutteleva: kaikilla ihmisillä ja etenkin lapsilla on voimakkaita tunteita, joiden kanssa voi oppia elämään. Suurissa tunteissa, edes vihassa tai raivossa ei ole mitään pahaa, kunhan ne eivät johda väkivaltaiseen käytökseen. Myös mitätöinti, kiusaaminen ja kurittaminen ovat väkivaltaa.
Kiukkukirja tarjoaa neuvoja lapsen kiukun ja vanhemman omien tunteiden käsittelemiseen. Kirjassa käydään läpi aggression tunnetta sekä voimavarana että riskinä ja keskitytään erityisesti aikuisen kykyyn ottaa vastaan lapsen vihanpurkaukset.
Vanhemman vastuulla on myös lapsen tuleva kyky toimia väkivallattomasti. Kirja onnistuu esittämään asian niin, että se ei syyllistä, vaan rohkaisee lukijaa. Lisäksi siinä esitellään aggression portaat, eli alle kouluikäisen lapsen tyypillisiä aggressiokasvun vaiheita.
Kirjassa muistutetaan kasvattajia toimimaan nimenomaan lapsen iän asettamilla ehdoilla - kaksivuotiaan kanssa ei kannata väitellä, mutta kuusivuotias on jo halutessaan taitava neuvottelija.
Pieneen kirjaan on mahtunut paljon asiaa. Se luo uskoa parempaan arkeen lupaamalla, että rakentavaa riitelyä voi opetella vielä aikuisenakin. Esitystapa on maanläheinen, eikä lukijaa rasiteta liiallisella teoretisoinnilla. Lähdeluettelo onkin lyhyt, eikä siihen sisälly esimerkiksi uusinta temperamenttien tutkimukseen liittyvää kirjallisuutta.
Kirjassa esiintyy paikoitellen toistoa. Tekstin luettavuutta olisi voinut vielä parantaa. Myös tietoiskut olisi voinut taittaa selkeämmin tekstistä erottuviksi osioiksi.
Kirja antaa pienen lapsen vanhemmalle paljon ajattelemisen aihetta ja apua sekä omien että lapsen tunteiden kanssa elämiseen. Kasvatustyön kulmakivet, rajat ja rakkaus, järki ja tunteet kulkevat käsi kädessä, vaikka arjessa niiden yhdistäminen on joskus vaikeaa.
Kirjan rakentava asenne sekä tunteiden ja väkivallan yhteiskunnallisten ulottuvuuksien huomioiminen ansaitsevat erityiskiitoksen. "