Share |

Miksi kirja Ystävyys on ykkönen?ystavyys_on_ykkonen_julkkarit_02.jpg

Julkistaminen 22.9.2011 Raisa Cacciatore ja Helena Häkkinen

Tiedän tytön, joka jumittaa peilin edessä, ei juuri syö, pärjää koulussa paremmin kuin loistavasti, urheilee valtavasti ja on aina iloisen oloinen. Hän on suosittu ja hänellä on kaksisataa tosiystävää, joille hän ei koskaan kerro todellisista tunteistaan yhtään mitään.

Tiedän pojan, jolla on viisisataa fb-ystävää ja ponnahdusikkuna tuo niitä koko ajan lisää. Hän on tietokoneen ääressä helposti 10 tuntia päivässä, niinpä hän on päässyt aktiiviseksi adminiksi jollekin truupleier foorumille. Hän osaa sotia ja nousta leveliltä toiselle ja voittaa ihmevoimia, pärjätäkseen yhä paremmin peleissä. Hänellä on wlan, ps3, x-box360, wii, psp, 3ds, adhd ja huippunopea adsl.

Mutta onko heillä yhtään tosi ystävää ja jos ei, niin miksi ei? Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula otti toissapäivänä esiin, avatessaan Kouluterveyspäivät, että yksinäisyys on syrjäytymisen olennaisin taustatekijä. Hänen mukaansa lapsilla on myös ongelmina syrjintäkokemukset ja erilaisuuden oudoksunta.

Jo kauan aikaa sitten mietimme nykylasten arvokasvatuksen tyhjiötä. Jos kotona ei opeteta, eikä puhuta arvoista, sen asian hoitavat kaverit, tv ja media. Ahneuden, itsekkyyden ja välinpitämättömyyden arvot ovat huonoja arvoja! Toisten kiusaaminen on liian tavallista! Myös yksinäisyys on kauhistuttava asia lapselle, mutta kipeän totta joka kymmenennelle heistä.

Miten ystävänä ollaan? Miten ystävän tunnistaa? Miksi ystävyys on tärkeää? Näistä asioista pitää puhua jokaisen lapsen kanssa, ja olla itse ystävällisen ihmisen mallina lapsille. Päätimme kirjoittaa kirjan lapsille arvoista, ja arvoista ensimmäiseksi ystävyydestä. Halusimme tehdä hauskan, jännittävän ja ihanan seikkailukirjan. Sen kautta tärkeät teemat nousevat ihan itsestään esiin. Sen avulla kotona, tarhassa tai koulussa on helppoa ottaa puheeksi herkät ja tärkeät asiat ystävyyden tiimoilta. Pelon kylvämisen aika on ohi, tehdään työtä ystävyyden eteen!

Kiehtova seikkailu Aurinkolaaksossa

Niin syntyi vauhdikas tarina Ystävyys on ykkönen, jossa seikkailevat kaksi hauskaa ja viisasta labradorinnoutajaa Dina ja Polo, yhdessä toisten eläinystävysten kanssa. Teimme kertomuksesta niin jännittävän, kuin uskoimme lapsen vain sietävän. Laitoimme koirakaverukset punnitsemaan rankkojakin asioita ystävyydestä ja kokemaan mahtavia huippuhetkiä ystävien ihailemana. Keksimme hurjia seikkailuja ja yllättäviä käänteitä sekä onnellisen lopun. Mutta ensin lapsi joutuu eläytymään Begi-paran hurjaan kohtaloon kiusattuna ja hyljeksittynä irtolaiskoirana Viipurissa tai Millin hirmuisaan juoksuun, kun se pelastaa Begin rakkainta ystävää pelottavan Jantusen luota. Ja välillä ollaan yhdessä, herkutellaan ja nauretaan.

Kirjan lopussa ovat ystävyyden pelisäännöt ja lisäksi koirakaveruksilla on omat nettisivut, joista löytyy lisätietoa ja tehtäviä (www.dinajapolo.fi).

Dinan ja Polon kanssa voi turvallisesti, tassun mitta kerrallaan oppia tärkeitä asioita ystävyydestä. Lukemalla kirjaa ääneen vanhemmat, kummit ja mummit voivat neuvoa lapsia äärettömän tärkeissä kysymyksissä ystävyydestä, mistä sen tunnistaa ja miten sitä voi vaalia, sillä keskustelua syntyy kuin itsestään. Vastustetaan kiusaamista, ehkäistään yksinäisyyttä, tehdään arvokasvatusta ja rakennetaan ystävällisempää maailmaa lapsille!

Mikä on ystävä, mitä on ystävyys?

Olemme huomanneet, että lapset lukevat mielellään selkeitä ohjeita siitä, miten ystävyys solmitaan ja miten ystävän kanssa ollaan. Ei se ole aina aikuisillekaan selvää.  Lapsella voi olla kavereita, kuten aikuisellakin työkavereita tai naapuruussuhteita, mutta ei yhtään läheistä ystävää.

Kouluterveyskyselyn mukaan noin 12% pojista ja 6% tytöistä sanoo,  ettei heillä ole yhtään todellista ystävää, jolle voisi kertoa asioistaan. Kavereiden tuki on kuitenkin huipputärkeä asia!  Miten osaisimme tarjota nykylapsille parempia ystävyyden taitoja ja sosiaalista pääomaa?

On eri asia tulla toimeen jonkun kanssa, kuin toimia ystävän tavoin. Siksi kirjoitimme kertystavyys_on_ykkonen_julkkarit_01.jpgomuksen ystävyydestä!

Ystävyys on arvokas, läheinen ja kunnioittava kokemus. Ystävyys on pyyteetön, luja sidos.  Ystävyys kertoo meistä itsestämme jotain olennaista ja henkilökohtaista. Ystävyys on vapaaehtoista, ei koskaan pakotettua. Ystävien ei tarvitse olla samankaltaisia.  Läheisen ystävän kanssa voi jakaa herkimpiä, syvimpiä tuntojaan ja ajatuksiaan. Mutta ystäviä voi olla monenlaisia ja läheisyyden aste voi vaihdella. Dina ja Polo ovat parhaat ystävykset – myös tosielämässä. Ne ovat myös nokkelia ja sydämestään aina heikompien puolella.

Teimme myös näkyviksi Ystävyyden pelisäännöt jotka ovat liitteenä tässä kirjassa. Lapsi voi kirjan myötä kysyä isältä, äidiltä tai kasvattajalta, montako ystävää sinulla on oikeasti. Tai montako tarvitaan? Oletko huono ellei ystäviä ole kuin yksi tai kaksi?

Ystävyyden eteen joutuu tekemään usein töitä, ystävyys on palkitsevaa, mutta epäitsekästä. Ystävä auttaa ystävää, mutta sellainen, joka nälvii tai esittää vain vaatimuksia, ei ole ystävä ollenkaan. Lasten täytyisi oppia tuntemaan nämä asiat jo varhain, että he tunnistaisivat myös kiusaamisen ja saisivat sanoja puolustautua sitä vastaan ja sanoutua irti pelon kautta tapahtuvasta vallanpidosta. Ystävyyttä on hyvä punnita ja havaita, kuka on todellinen ystävä. Kiperissä tilanteissa se tulee ilmi! Ei ole kuitenkaan vain minusta kiinni, että kaikki eivät ole minun ystäviäni. Ystävyyteen tarvitaan aina kaksi ja kahden halu ystävystyä ja olla ystäviä.

Samaistumisen kautta arvoja ja asenteita

Monet koirat ovat kuin eläväksi tullutta ystävyyttä ja hyväntahtoisuutta, välittämistä ja luotettavuutta. Lapset eläytyvät mielellään koirien kokemuksiin. Koiriin on helppo samaistua, ne asuvat aikuisten kanssa ja ovat näistä riippuvaisia, mutta kuitenkin leikkivät mielellään ja ovat ilkikurisiakin.

Lapset opettelevat arvoja kaiken aikaa. On tärkeää ohjata lapsia oikeiksi katsomiensa arvojen äärelle. Kun lapset katsovat ritarielokuvan, kaikki haluavat leikkiä ritareita. Lapsi samaistuu ja eläytyy, omaksuu siinä sivussa arvoja ja toivottavasti myös punnitsee niitä.

Kirjassa tarkastellaan ystävyyttä monipuolisesti  eri hahmojen kautta. Samalla pyritään kuvaamaan myös sitä, mikä ei ole ystävyyttä - jengiläisten pelkoon ja sääntöihin perustuva yhdessäolo, jossa arvoasteikko on tiukka ja yksilöt arvotetaan tarkasti toistensa ala- tai yläpuolelle. Se ei ole tasavertaista, erilaisuutta ja ystävää kunnioittavaa.

Ystävyyttä ei myöskään ole toisesta hyötymiseen pohjautuva yhdessä olo. Koirahahmojen kautta on helppo tuntea ja tunnustella omia arvoja ja tunteita, sekä omia kokemuksiaan ystävyydestä. Myös omia toiveita ja tavoitteita saattaa näin kiteytyä selvemmiksi.

Malleja pohdinnoille, jotta voisi punnita uusia tilanteita

Kirjassa seikkaillaan ja lujaa, mutta myös pysähdytään pohdintaan. Miksi joku toimii jollain tavalla? Miltä tunteet tuntuvat? Kirjasta löytyy malli siitä, että asioita voi pohtia, maistella, pyöritellä ja punnita.

Miten omia ajatuksia, kokemuksia ja tunteita voi kuunnella ja pohtia? Kirja antaa mallin, työkalun pohtimiseen. Omaa mielipidettä kannattaa pyöritellä ja puhua siitä. On hyvä muistaa, että mielipiteensä voi myös muuttaa. Näin kirja haluaa tarjota lapselle malleja omaan pohdintaan.   

Pohtimisen malli puuttuu monista lastenmedioista, joissa ei pohdita mitään vaan vain annetaan vauhdilla asiaa ja sääntöjä, jotka on vain osattava ja hyväksyttävä. Annetaan nopean toimimisen malli. Ei mietitä, onko toiminnalle perusteita, edetään vain nopeasti ja itsestään selvästi.

Mainosmaailma luo yhä uusia tarpeita. Jos oman mielihyvän rakentaa vain haluamiselle ja saamiselle, tulee helposti ahneeksi, kateelliseksi, mutta lopulta jäljelle jää yksinäinen ja tyhjä olo. Kaikkea haluamista ja tarpeita voi kyseenalaistaa. Todellinen ystävä toimii pyyteettömästi, eikä aja omaa etuaan.

Arvo on jotain, jonka mukaan toimitaan. Se antaa suunnan toiminnalle. Kun ystävyys-arvon ymmärtää, voi kokea suurta iloa olemalla ystävä ja antamalla ystävyyttä. Ystävyydestä voi nauttia!

Mutta kirja ei toki ole pelkkää pohtimista, siinä eletään isolla e-llä, nautitaan ja kilvoitellaan. Siinä koetaan suuria seikkailuja ja huikeita, jännittäviä, hauskoja ja yllätyksellisiä tapahtumia.

Ei aina helppoa

Kirja sivuaa rankkoja aiheita: kaltoinkohtelua, petturuutta, jengielämää, hyväksikäyttöä, alistamista, kaappausta, pahoinpitelyä, kiusaamista, hylkäämistä, yksinäisyyttä. Nämäkin asiat koskettavat valitettavan useita lapsia. Myös sijaisperhe ja maahanmuutto ovat monimutkaisia asioita ja vaativat pohtimista.

Kirjassa tulevat esiin myös päihteet. Lähes joka neljännen suomalaisen lapsuudenkodissa käytetään lapsen näkökulmasta liikaa päihteitä. Kirjan kettuterrieri Kerttu karkaa tällaisesta kodista kaltoinkohtelun vuoksi ja ajautuu huonoon Kallion jengiin. Vaikka Kertun tilanne lopulta helpottuu, se ei luota perheen aikuisiin, eikä halua muuttaa takaisin kotiin. Tätä luottamuspulaa ja Kertun kohtaloa koiraystävykset pohtivat kirjassa, ja ovat kaikin tavoin Kertun tukena. Myös lapsi tai nuori, jonka perheessä on päihdeongelma, tukeutuu usein eniten kavereihinsa ja saa heistä voimaa. Kovin usein toiset aikuiset eivät tee asialle mitään.

Toisaalta kirja on myös kasvutarina ja selviytymistarina. Se on kertomus monenlaisesta sankaruudesta. Kaikki kirjan hahmot, ominaisuuksistaan ja haasteistaan riippumatta, ovat vuorollaan myös onnistujia. Yhdessä erilaisten ystävien kanssa asioita kokiessa kehittyvät parhaiten sosiaaliset taidot.

Kirja erilaisuudestaystavyys_kansi.jpg

Jokaisella koiralla on oma luonne, oma tarina ja omat tavat selviytyä. Erilaiset ystävät täydentävät toisiaan, erilaisuus voi olla siis hauskaa ja myönteistä. Pieni ylivilkas Milli oppii pärjäämään ja ystävät tukevat sitä ja antavat sille omanlaisia tehtäviä. Pullea Nilla saa sekin arvostusta ja mahdollisuuden loistaa. Ystävät ovat toisilleen rehellisiä ja kannattelevat toinen toisiaan eri tilanteissa. Ystävä voi olla paras neuvonantaja. Hädässä ystävä tunnetaan, kirjaimellisesti!

Ilman koirahahmojen välistä ystävyyttä erilaisten yksilöiden elämä ehkä ei olisikaan selviytymistarina. Ei ehkä saisikaan tilaisuutta voittaa itseään, tai ei uskaltaisi tarttua hetken haasteisiin ilman ystävien tukea ja kannustusta. Voi olla, että kaikki energia menisi vain oman erityisyyden tuskailuun. Ilman ystäviä Begi ei voittaisi omaa arkuuttaan, Milli ei oppisi itsehillintää ja Kertun heikko itsetunto ei alkaisi vahvistua.

Lapsia ja koiria lähentävä kirja

Kirja kertoo ystävyydestä, mutta tietenkin myös koirista. Kyseessä on todella hyvin koiramainen kirja. Kaikilla meillä tekijöillä, Raisa, Helena ja Osmo, on ja on ollut omia koiria. Juuri nämä koirapersoonallisuudet seikkailevat tässä kirjassa.

Koirien elämä on useimmille lapsillekin tuttua. Monilla on koiraystävä tai he toivovat sellaista. Kirja pyrkii tutustuttamaan lasta koirien maailmaan. Koiria – kuten ihmisiäkin – on kaikenlaisia, kovin erilaisia. Toivomme, että kirjan kautta lukija voi katsoa uusin silmin sekä ystävyyttä että koiria - ja itseään.

Koiran hankkimista suunnitteleva perhe voi saada tästä kirjasta ajatuksia. Kirja antaa koskettavan kuvan koirien toiminnasta ja kyvystä ystävyyteen. Se voi rikastuttaa lapsen ja koiran välistä suhdetta ja lisätä molemmin puolista arvostusta. Arvostus onkin yksi tärkeimmistä asioista ystävyydessä niin koiran elämässä kuin ihmisellä.

Lapset pitävät kirjasta!

Monet etukäteen käsikirjoitusta lukeneet lapset kommentoivat sitä ja tekstiä muutettiinkin näiden kommenttien perusteella. Paikalla julkkareissa oli Eero Hirvonen 10v joka sanoi: Se on hauska kirja!"

www.dinajapolo.fi