Oma keho on ikioma

(6-10v:lle)

Millainen ihminen on?

Ihminen on ihmeellinen otus. Hän puhuu, kävelee, ajattelee, nauraa, suunnittelee ja keksii asioita. Toiset ihmiset ovat hyvin hauskoja, toiset viisaita. Homo Sapiens tarkoittaakin Tietävä Ihminen. Mistä erottaa eläimen ja ihmisen? Ihmiset ainakin suunnittelevat ja rakentavat laitteita ja sääntöjä enemmän kuin eläimet. Puhuvatko ja ajattelevatko eläimet? Itkevätkö tai nauravatko eläimet? Varmaankin ne tuntevat monia samoja tunteita. Monilla eläimillä on taitoja, joita ihmisellä ei ole. Kotkalla on parempi näkö kuin ihmisellä, ja kissat puolestaan näkevät erinomaisesti, ehkä pimeässäkin. Lepakolla on kuulo, jolla voi ”nähdä” niin hyvin, että voi lentää ja pyydystää hyönteisiä. Ihmisen erikoisuus ovat kehittyneet aivot, ajattelu, järki ja tieto siitä, mikä on oikein, mikä väärin. Silti se ei ole aina helppoa erottaa niitä.

Millaisena ihminen syntyy?

Ihminen syntyy pienenä ja paljaana, usein huutavana. Sitten ihminen oppii puhumaan, eikä enää isona tarvitse huutaa, kun on nälkä. Kun ihminen syntyy, hän on alaston. Sitten onkin tapana käyttää vaatteita lähes kaikkialla. Alastomia ihmisiä näkee saunassa, kotona ja uimahallissa, mutta jotkut kansat myös elävät lähes alastomina kuumissa maissa. Kuumalla tekisi mieli riisua kaikki vaatteet pois! Nakuilu on ihan kivaa, jos on tutussa ja turvallisessa seurassa. Ei kuitenkaan koulussa. Oletko koskaan miettinyt, missä on sopivaa olla alasti? Miksi vaatteita tarvitaan? Jotkut paikat on tapana pitää piilossa, niitä ei näytetä kaikille. Ihmisen kehossa ei kuitenkaan ole mitään pahaa, vaikka se on tapana peittää. Esimerkiksi uimapuvun alle piilotetaan kaikkein omimmat ja yksityisimmät kohdat, joihin kukaan ei saa koskea ilman lupaa. Nekin paikat ovat silti kauniita ja hyviä. Oma keho on arvokas ja ihana joka paikasta.

Oma keho on arvokas

Jokaisen kannattaa hoitaa omaa itseään, sillä sitä ei voi vaihtaa kaverin kanssa, eikä palauttaa kauppaan tai muuallekaan. Oma keho muuttuu ja kasvaa koko ajan, mutta se säilyy ehkä sata vuotta. Sitä kannattaa suojata. Omaa tai toisen kehoa ei saa satuttaa tai rikkoa. Ketään elävää olentoa ei saa koskaan satuttaa, kiusata tai pakottaa mihinkään. Kehon rakennusaineena ovat ruoka ja juoma. Ihminen tarvitsee myös ilmaa hengittämiseen. Liikkuminen muovaa kehoa terveeseen ja vahvaan suuntaan. Ruumiillisessa työssä voi vahvistua. Ihminen rakentuu koko ajan yhä uudelleen niistä rakennusaineista, joita saa sisäänsä. Myrkkyjä ei kannata käyttää, sillä ne vahingoittavat omaa arvokasta ja ainoaa kehoa. Myrkkyä keholle ovat tupakka, huumeet, turhat lääkkeet ja liika alkoholi. Myös väkivalta kuten lyönnit ja potkut ovat hyvin vahingollisia keholle. Laki kieltää väkivallan kokonaan, niin koulussa, kadulla kuin kotonakin.

Monenlaisia paloja   

Kehoon kuuluu paljon erilaisia osia. Ihmisessä on pää, vartalo, kädet, jalat, suu, silmät, nilkka, varvas, kynsi… Kaikkia kohtia omassa kehossa voi katsoa ja koskea, mutta usein avuksi tarvitaan peili. Omaa niskaa tai selkää ei voi muuten nähdä. Kaikilla ihmisen osilla on jokin tarkoitus ja tehtävä, ja ne kaikki ovat tarpeellisia, hyviä ja arvokkaita. Kaikilla ihmisen osilla on hyvä tai tavallinen nimi, sitten on keksitty myös rumia nimiä tai kirosanoja. Niitä ei kuulu käyttää ihmisen kehosta. Millaisia nimiä teidän perheessä käytetään uikkareiden alla olevista paikoista?

Erilaisia vaiko samanlaisia?

Kaikki ihmiset syntyvät vähän eri näköisinä ja isonakin ovat erilaisia. Kahta samanlaista ihmistä ei ole, ellei sitten ihan identtiset kaksoset. Toinen on pitempi, toinen tummempi, toisella on isommat korvat kuin toisella. Kaikki kehon osat ovat arvokkaita ja hyviä. Jokaisella on ainakin hiukan eri näköiset kasvot, rinnat ja varpaat. Tytöt ja pojat, miehet ja naiset ovat keholtaan erilaiset. Niin tyttö kuin poikakin voi tutkia itse kaikkia paikkojaan ja tutustua kehonsa jokaiseen senttiin. Ketään ei saa haukkua tai arvostella siitä millainen hänen kehonsa on. Jollain voi olla pitkät jalat ja jollain lyhyet. Joku tarvitsee silmälasit ja joku toinen ehkä pyörätuolin avukseen. Jokainen on kuitenkin täsmälleen yhtä hyvä, tärkeä ja arvokas.

Oma on ihan ikioma

Lapsella on oikeus koskemattomuuteen. Se tarkoittaa sitä, että kukaan ei saa koskea kenenkään kehoon ikävällä tavalla. Kurja kosketus on sellaista joka satuttaa ja loukkaa. Kurja kosketus tarkoittaa myös sellaista koskettamista jota ei haluaisi, tekisi mieli mennä pois ja jälkeenpäin on paha mieli. Kukaan ei saa koskea vaikkapa kenenkään peppuun, pimppiin tai pippeliin ilman hyvää syytä ja lapsen omaa lupaa, ei edes äiti, isä, sisko, veli, kaveri, sukulainen tai opettaja. Jos joku alkaa koskettaa kurjalla tavalla, silloin ei tarvitse olla kiltti eikä kohtelias. Silloin pitää heti sanoa selvästi: ”EI!”, lähteä heti pois ja kertoa heti jollekin turvalliselle ihmiselle, mitä tapahtui tai mistä tuli se kurja olo. Omaa kehoa saa ja kannattaa aina suojata. Se on ainoa omaisuus joka ihmisellä voi takuuvarmasti säilyä aina syntymästä kuolinhetkeen saakka.

Kiva kosketus

Kivaa on, kun joku koskettaa mukavalla tavalla. Olalle taputus ja kannustavat sanat voivat tuntua tosi hyvältä. Mukavaa on myös se, kun joku silittää hiuksia tai puhaltaa kipeään kohtaan. Peuhupaini ja hurja leikki voi myös tuntua tosi kivalta koko kehossa. Joku nauttii vaahtokylvystä, poreammeesta tai lämpöisistä löylyistä. Joku toinen tykkää auringonpaisteesta iholla ja tuulen hyväilyistä, kun makailee kalliolla. Korkealle paikalle kiipeäminen voi saada jännityksen kihisemään koko kehossa. Ja voi olla aivan hirmuisen ihanaa käpertyä oman isän tai äidin syliin. Millaisesta kosketuksesta juuri Sinä pidät?

(Julkaistu osittain Unicef:n materiaalissa vuonna 2006 sekä kirjassa Huomenna pannaan pussauskoppiin, opas vanhemmille, WSOY 2007)

Opettajille kommentti:

Oma keho on ikioma -aiheen tarkoitus on alleviivata ihmiskehon jokaisen kohdan luonnollisuutta, arvokkuutta ja lapsen itsemääräämisoikeutta. Ihminen, joka arvostaa omaa kehoaan, haluaa myös suojata sitä, ja silloin tieto terveyttä edistävistä valinnoista alkaa kiinnostaa. Mikään terveyskasvatus ei mene perille, ellei lapsella ensin ole ajatusta siitä, että oma keho on niin arvokas, että sitä kannattaa suojata. Täytyy ymmärtää, että itse voi monin tavoin suojata ja edistää kehonsa terveyttä. Kannatta siis nostaa esiin ajatus omasta vastuusta ja mahdollisuuksista edistää omaa terveyttä. Mitä pienempi lapsi, sitä vahvemmin kehon ja mielen terveys kulkevat käsi kädessä.

Kannattaa myös tehdä lapsen keho ja sen keskeneräisyys näkyväksi. Median kuvamaailma tarjoaa korostuneen täydellisiä aikuisvartaloita, vahvasti meikattuna tai tatuoinneilla ja erikoisvaatteilla koristeltuna. On hyvä joskus pysähtyä katsomaan tavallista ihmistä siellä kaiken sisällä, ja todeta, että jokainen on hyvä sellaisenaan. Lapsi tarvitsee mielikuvia lasten vartalosta ja ajatuksen, että lapsen keho on sellaisenaan hyvä ja arvokas. Syntyy ajatus siitä, että keskeneräinenkin, kasvava ihmiskeho on hyvä.

Jokainen lapsi nauttii huomion kohteena olemisesta, ainakin ennen kuin murrosikä alkaa. Omakuvan piirtäminen on siksi yleensä mieluinen tehtävä. Koska lapsi piirtää sen hetkisen mielikuvan omasta itsestään nyt tai tulevaisuudessa, on hyvin tärkeää, että kaikkia lapsia kannustetaan ja kaikkia kuvia ehditään kunnolla katsoa ja kehua. Ketään ei kuitenkaan painosteta tai pakoteta piirtämään. Kuva voidaan piirtää myös ihmisestä yleensä, ja vaikkapa alasti. Lapsi saa näin tiedon siitä, että alastomuus on luonnollinen asia ja ihmiskehon kaikista paikoista voi puhua. Syntyy avoin kehollisuudesta puhumisen kulttuuri. Syntyy ymmärrystä erilaisuudesta ja sen arvosta. Tarkoitus ei kuitenkaan ole hämmentää lasta.

Itsemääräämisoikeutta voidaan myös harjoitella. Roolileikein voi kokeilla, miten sanotaan tomerasti ja isosti ”EI!”. Ja tietenkin seksuaalisuutta voidaan käsitellä myös syvällisemmin: mitä murrosiässä tapahtuu ja mistä lapset tulevat äidin massuun. Varmasti myös se, minne ihmiset kuoleman jälkeen menevät, kiinnostaa. Monilla tytöillä valkovuoto ja rintojen kehitys on jo alkanut kymmenvuotiaana ja joillain harvoilla alkavat jo kuukautisetkin tässä iässä. Joillain pojillakin voi kivesten kasvu olla alkanut.

Lisää tietoa aiheesta löytyy:

Raisa Cacciatore: Ihmisterveysoppi, terveystiedon perusteet 1.-4.-luokkalaisille, Opetushallitus, peruskoulun verkkomateriaalit 2006 (www.edu.fi  Perusopetus / Terveystieto / Ihmisterveysoppi)
Aineisto soveltuu erinomaisesti 9–10-vuotiaiden terveystiedon asioiden opetukseen ja monilta osin myös alimmille luokille. Siinä syvennytään ihmisyyden ihmeisiin lapsen ymmärtämällä tavalla. Ihmisterveysopin avulla lapsi saa valmiudet oman ja toisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ja eväitä kohdata pian alkavan murrosiän haasteet. Palautteiden ja yksityiskohtaisten tuntikuvausten kautta opettaja voi jo etukäteen luoda kuvan siitä, miten tunteihin suhtaudutaan koulussa ja kotona.

Cacciatore R: Joka kodin perusopas vanhemmille: Huomenna pannaan pussauskoppiin! Eväitä tyttönä ja poikana kasvamisen haasteisiin syntymästä murrosikään. WSOY 2007. Ohjeet hyvään seksuaalikasvatukseen. Kirja kertoo tarkasti kuinka tuetaan lapsen kehonkuvaa, miten vastataan, kun lapsi tai murrosikää lähestyvä nuori esittää kehoon, tunteisiin tai kehitykseensä liittyviä kysymyksiä, sekä sen, mitä on hyvä kertoa, vaikka lapset eivät kysyisikään. Kirjassa käydään läpi kaikkea sitä, mitä seksuaalisuudesta lapsen ja varhaisnuoren tulee tietää, ja mistä heitä on syytä suojata. Kirjakaupoista.

Raisa Cacciatore ja Erja Korteniemi-Poikela: Vauvasta naperoiseksi. Vihkonen vanhempien ja kasvattajien tueksi pienen lapsen seksuaalisesta kehityksestä, kehollisuudesta ja sen tukemisesta. VL-markkinointi 2000, Väestöliitto.

Erja Korteniemi-Poikela ja Raisa Cacciatore: Seksuaalisuuden Portaat / Sexualiteten steg för steg. Opetuspaketti opettajan käyttöön (kansio ja kalvosarja) peruskoulun 1.-9. luokille. Opetushallitus 2000. Malli joka lähestyy seksuaalisuutta rakkauden tunteen portaittaisen kehityksen kautta.