LUENTO: Mielen hyvinvoinnin lautasmalli -Mitä lapsi tai nuori tarvitsee?
Raisa Cacciatore
Tavoite: Saada näkökulma siihen, miten arjessa voi tukea lasten ja nuorten mielenterveyttä, elämänhallintaa ja hyvinvointia. Usein puhutaan lähinnä ongelmista, mutta nyt on tavoitteena syventyä siihen, mikä tuottaa pärjäämistä ja miten vanhemmat tai kasvattajat - myös opettajat - voivat tukea lapsen tai nuoren elämäniloa ja energiaa.
Tavoitteena on myös tukea kodin ja koulun yhteistyötä ja lisätä keskustelua kasvatusvastuusta, joka on jokaisella aikuisella.
Mistä mielen hyvinvointi kumpuaa?
Lapset ja nuoret kaipaavat aikuisen huomiota ja sitä, että tulisi kuulluksi ja nähdyksi. Jokainen ihminen haluaa tulla hyväksytyksi aina joskus ihan sellaisenaan, omine vikoineenkin, kokonaan. On tärkeää pysähtyä, vaientaa kiire ja vain antaa lapsen tai nuoren kertoa. Tarjota aito kohtaaminen kahden tasaveroisen ihmisen välillä. Kuunnella ja katsella ilman, että korjaa ja kasvattaa. Hyväksyä sillä hetkellä kaikki lapsessa ja uskoa lapseen. Näin lapsi voi kokea olevansa arvokas aikuisen silmissä.
Lapsen ja nuoren itsetunto on jatkuvassa muutoksessa ja kaikki kohtaamiset vaikuttavat sen kehitykseen. Omat onnistumisen kokemukset, itsensä tärkeäksi ja tarpeelliseksi tunteminen sekä avun saaminen tarvittaessa on tärkeää. Vanhempien puhetapa ja suhtautuminen lapseen tai nuoreen vaikuttavat erityisen paljon. Epäonnistumiset ja virheet voidaan nähdä kasvun paikkoina. Vaikeudet voi kohdata yhdessä ja sitten kääntää tulevaisuuden onnistumisen mahdollisuuksiksi. Itsetunnon murentaminen huonoksi leimaamalla ei ole hyvä.
Vanhempien oma tasapaino ja jaksaminen ovat tärkeitä. Niitä pitäisi vahvistaa kaikin tavoin. Kasvatuskumppanuutta ja tukivanhemmuutta kannattaa sekä tarjota että vastaanottaa rohkeasti. Etenkin omien aggressioiden rakentavaa kanavointia ja hallintaa kannattaa vanhempien opetella. Samoin lasten ja nuorten myönteisten toimintamallien ja ajattelun vahvistamista. Itsestään ja lapsestaan kannattaa ajatella hyvää. Jatkuva huolipuhe ja omien murheiden vatvominen lapsen kuullen ei ole hyvä.
Ihmisen ajatustapa muotoutuu lapsuudessa. Tämä oman pään sisäinen puhe voi olla joko kannustavaa tai moittivaa. Sen kanssa on sitten pärjättävä. Tällä omassa mielessä jatkuvasti tapahtuvalla sisäisellä puheella on suuri merkitys mielenterveydelle ja itsetunnolle. Kotona ja koulussa kannattaa sanoa paljon hyviä asioita, jotta sellainen puhetyyli voisi kotiutua lapsen ja nuoren mieleen huolipuheen sijaan.
Myös näkökulmalla elämään on merkitystä. Arvot, asenteet, haluamiset ja unelmien tavoittelu ovat kaikki lapsuutta ja nuoruutta leimaavia asioita. Aikuinen voi toiminnallaan lannistaa tai tukea lapsen ja nuoren kokemusta siitä, onko elämä elämisen arvoista, kannattaako yrittää ja uskooko ympäristö lapseen.
Tunnetaitoja ja itsearvostusta
Tunteiden hallinnan opettelu on pitkä taival. Lapset tarvitsevat tunnetaitoja, mutta tunnekasvatus on harvalle aikuiselle tuttua omasta lapsuudestaan. Miten sisuuntumisesta saa voimaa? Miten pettymyksestä selviää? Miten harteita painavan tunnetaakan saisi kevyemmäksi? Ovatko suuret tunteet hyvä vai paha? Saako nautintoja tavoitella? Onko jokaisesta tunteen vallassa pakko toimia vai voisiko tunteita vain tarkastella hiukan etäämmältä joskus?
Erilaiset temperamentit – tavat reagoida ja suhtautua asioihin - näkyvät lapsessa vauvaiästä lähtien. Temperamenttia ei voi muuttaa, mutta sen kanssa oppii pärjäämään. Omien piirteidensä ymmärtäminen ja hyväksyminen lisää itsetuntemusta ja elämänhallintaa.
Mikäli vanhemman ja lapsen temperamentti eroavat täysin toisistaan, tulee helposti kitkaa. On hyvä huomata, että osa lapsen ja nuoren käytöksestä syntyy hänen perusrakenteestaan. Häntä ei voi kasvattaa itsen tai sisaruksen kaltaiseksi - muuksi mitä hän on.
Pärjäämistä mallioppimisen kautta
Iloinen koti-ilmapiiri, kunnioittava suhtautuminen kanssaihmisiin, itseään arvostavat aikuiset. Siinä on valtavan tärkeä viipale lapsen ja nuoren mielenterveyden lautasessa. Yhtä tärkeää on oppia sosiaalisia taitoja ja ystävyyden pelisääntöjä.
Ystävien ympäröimänä ihmiset voivat ja pärjäävät paremmin. Joukkoon kuulumisen tunne, yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta on parasta mahdollista mielen ravintoa. Oman kehon arvostaminen sekä kehotyytyväisyys syntyvät koko kasvun ajan myönteisestä läheisyydestä ja kosketuksesta. Se on välttämätön ravintolisä tällä lautasella.
Tärkeintä on kuitenkin turvallisuus. Kiusaamista on, ellei sitä koko ajan kitketä. Lapsen hylkäämisellä ja ulkopuoliseksi jättämisellä ei pidä edes uhata. Väkivallattomuus, sovitut säännöt ja hyvät puhevälit auttavat tässä.