Share |

Hyrinähetki - äänen käyttö ja varhainen vuorovaikutus.hyrinahetki_kansi.jpg

Hilkka-Liisa Vuori, Raisa Cacciatore, Lea Hyvärinen ja Osmo Penna

Ensikirja. Katselukirja vauvalle, tietokirja vanhemmalle. Varhainen vuorovaikutus.

Hyrinähetki-kirja on suunnattu lasta odottavaan ja vastasyntyneen perheelle.

Vauvaa voi helliä äänisylissä! Musiikki ja laulu herättävät tunteita, lasta voi ilahduttaa ja rauhoitella äänen avulla.

Äänimaailman merkitys on vauvalle suuri raskauden ja ensimmäisen elinvuoden aikana. Tässä kirjassa on erityisenä teemana äänen kautta tapahtuva viestintä vauvan ja vanhemman välillä. Se alkaa jo kohdussa ja jatkuu aktiivisena myös syntymän jälkeen. Kirjassa on neuvoja vauvan rauhoittamiseen ja turvallisuuden tunteen lisäämiseen äänen avulla.

Kirja tukee vastasyntyneen ja aikuisen varhaista vuorovaikutusta, kiintymyssuhdetta, lapsen emotionaalista ja sosiaalista kehitystä, lapsen itsetuntoa sekä jo raskauden ajan vanhemmuutta.

Professori Mikko Samsin artikkeli: Musiikki aktivoi aivot. Suomen Aivosäätiön Musiikki ja aivot -seminaarissa.

Kuvien muodot ja värit tarjoavat vastasyntyneelle erityisen kiinnostavia pintoja, värejä, kuviovaihteluja ja kontrasteja näköaistia aktivoiden. Kuvat on erityisesti suunniteltu vastasyntynyttä vauvaa ihastuttaviski ja kiinnostaviksi, tukeutuen vauvan näkötutkimukseen sekä kehitysneuropsykologiaan.  Näin vauva innostuu kuvista ja syventyy niihin mielellään pitkiksi ajoiksi. Aikuinen saa samalla vanhemmuuttaan tukevan kokemuksen, että osaa viihdyttää lasta. Kuvista voi kertoilla tai laulella tarinoita vauvalleen.

Kirjan tekstit neuvovat aikuista käyttämään ääntä monipuolisesti vauvan kanssa. Äänen avulla voi ottaa kontaktia jo syntymättömään lapseen. Teksteissä neuvotaan, miten vauvan tunteisiin voidaan vaikuttaa kiihdyttävästi ja rauhoittavasti äänen ja ympäristön avulla. Kirjan teksteissä puhutaan aikuisesta, ei vanhemmasta. Tarkoitus on näin tukea muitakin aikuisia kuin äitiä toimimaan vauvan kanssa. Näin pyritään helpottamaan äitien uupumusta ja liiallisen vastuun ja yksinjäämisen kokemusta.

Asiaa äänen avulla tapahtuvasta vuorovaikutuksesta

Aistit kehittyvät jo raskauden aikana. Sikiö ei näe vatsaan juuri muuta kuin valon kajoa, mutta hän kuulee hyvin. Äidin sydämen rytmi, verisuonten suhina ja loiskinta suolistosta ovat ensimmäistä musiikkia, massuvauvan äänimaisema. Samankaltaisia rytmisiä, rauhoittavia ja rentouttavia ääniä etsitään myöhemmin luonnosta ja musiikista. Ne tuovat turvaa ja levollisuutta.

hh_aukeama.jpg

Syntymätön vauva kuulee myös perheen ääniä kohdussa. Ne ympäröivät häntä, hän on kuin rummun sisällä. Puhelemalla ja laulelemalla odottavan äidin vatsan lähellä, voi lapselle tuoda jo kohtuun kotoisia äänikuvia. Rauhoittavat äänet tuovat vauvalle hyvää oloa ja iloiset laulut iloisen tunteen. Musiikki on tie tunteisiin. Musiikin vaikutus on yleensä valtavan suuri koko kehoon ja mieleen, jo lapsella. Se vaikuttaa sydämen rytmiin, verenpaineeseen, vireystilaan sekä stressihormonien eritykseen.

Vastasyntyneet rakastavat tutun ihmisen ääntä, eivätkä piittaa onko puhujalla ”lauluääntä”. Vauvat pitävät ihmisen äänestä enemmän kuin mistään muusta äänestä, koska he opettelevat tunnistamaan tärkeitä hoitajiaan. Tärkeää on lämmin äänensävy, joka kutsuu vuorovaikutukseen, ja pian vauva alkaakin hymyillä kuullessaan lempeää leperrystä. Se, että vauvalle läheiset ihmiset juttelevat ja laulavat vauvalle, kertoo hänelle tärkeän seikan: minulla on merkitystä, koska minun kanssani puhutaan. Olen tärkeä! Olen arvokas! Se kutsuu vuorovaikutukseen ja elämään.

Ihan pienenkin vauvan kanssa voi ”keskustella” ääntelemällä, sillä vauva vastaa mielellään äännähdyksiin. Kirjassa neuvotaan kokeilemaan korkeita ja matalia ääniä ja eri vokaaleita ja näin tutustumaan siihen, mistä juuri oma vauva pitää.

Ensimmäisen elinvuoden aikana lapsi oppii erottamaan ja muodostamaan sanoja. Niinpä hänen kuulonsa on erityisen herkkä, ja on tärkeää että vauvalle puhellaan paljon. Laulelu ja lorut tuovat turvallisuutta ja tukevat lapsen emotionaalista ja kielellistä kehitystä. hili2.jpg

Tekijöinä ovat alan asiantuntijat. Hyrinähetken on ideoinut lastenpsykiatri, Väestöliiton asiantuntijalääkäri Raisa Cacciatore.

Kirjan on kuvittanut AD, graafinen suunnittelija Osmo Penna.

Tekstistä vastaa musiikin maisteri, äänipedagogi ja synnytyslauluasiantuntija Hilkka-Liisa Vuori, joka pitää mm. synnytysrentoutuskursseja odottavien äitien ryhmille Helsingin Kätilöopiston sairaalassa.

Vauvan näön asiantuntijana on toiminut kehitysneuropsykologian ja silmätautien dosentti, LKT Lea Hyvärinen, joka kehittää menetelmiä vauvan näön tutkimiseen ja kouluttaa aiheesta kansainvälisesti.

 

Kirjan aiheet etenevät aukeamittain, aikajärjestyksessä.                                           Hilkka-Liisa Vuori (kuva: Heikki Tuuli)

  1. Ensimmäisellä aukeamalla neuvotaan laulamaan rauhoittavia vokaaleja jo raskauden aikana.
  2. Toisella aukeamalla kootaan koko perhe yhteen puhelemaan odotusaikana syntymättömälle vauvalle, silittämään ja olemaan kontaktissa tulevaan perheenjäseneen.
  3. Kolmas aukeama kertoo siitä, miten ääntä voi käyttää apuna synnytyksessä.
  4. Neljännellä aukeamalla neuvotaan vauvan rauhoittamista ja koskettamista äänen avulla.
  5. Viides aukeama rohkaisee vuorovaikutukselliseen ääntely- ja matkimisleikkiin jonka jo pienet vauvat osaavat.
  6. Kuudennella aukeamalla kehotetaan laulamaan lapsen nimeä. Jo hyvin pienet vauvat oppivat tuntemaan nimensä, ja sen toistaminen hellällä äänellä parantaa lapsen itsetuntoa.
  7. Seitsemäs aukeama neuvoo lapsen uneen rauhoittamisessa, joka voi olla vilkkaan temperamentin vauvan perheelle suuri haaste.

Kirja on suunniteltu lasta odottavaan perheeseen. Kirjan avulla vanhemmat voivat jo raskausaikana vahvistaa mielikuvia itsestään toimivina, aktiivisina vanhempina sekä kerätä taitoja siitä, miten olla vastasyntyneen lapsensa kanssa. Tällä jo ennen syntymää tapahtuvalla mielikuvatyöllä on nykytiedon mukaan suuri merkitys syntyvälle kiintymyssuhteelle. Kiintymystä ja omia tunteitaan voi näin rakentaa jo odotusaikana, sekä äiti että isä.

Nykypäivän elämänrytmi on usein kiireinen. Kaikilla vanhemmilla ei ole kokemusta vauvojen kanssa olemisesta. Tietoja ja taitoja voi saada kirjoista ja toisilta vauvaperheiltä, malleista ja ammattilaisilta. Tärkeintä on, ettei vauvoja jätetä pitkiksi ajoiksi yksin tai esimerkiksi TV:n ääreen. Varhaiset vanhemmuuden hetket tarvitsevat tukea. Kirja on mainio lahja vauvaperheelle tai lasta odottavalle perheelle.

Osta kirja.

Linkkejä:

Vauvakirjasto, WSOY.

Ääntä voidaan käyttää apuna myös synnytyksessä. Synnytyslaulu on suosittu raskausajan synnytysvalmennusmenetelmä.

Lue artikkeli Synnytyslaulun avulla rennosti maailmaan (Hilkka-Liisa Vuori)

Hilkka-Liisa Vuori ja Marjaana Laitinen: Synnytyslaulu -kirja.

Tutustu Hilkka-Liisa Vuoren Synnytyslaulukurssiin.

Lue lastenpsykiatri Jukka Mäkelän artikkeli Vauvojen unihäiriöt (HUS).

Tutustu Hilkka-Liisa Vuoren artikkeliin Rentouttava äänenkäyttö kivunlievittäjänä (9.9.2005)Tutustu Hilkka-Liisa Vuoren lauluyhtyeeseen Vox Silentii.

Tutustu Lea Hyvärisen nettisivustoon Lea-test

Tutustu Osmo ja Virpi Pennan nettisivustoon.

Kirjassa kaikki tekstit ovat myös ruotsiksi.

hh_suunnittelu.jpg

Hyrinähetki -kirjan suunnittelua WSOY:llä. Raisa, Osmo Penna, Hilkka-Liisa Vuori, Elina Ahlbäck (seisomassa), Pirkko Harainen (seisomassa) ja Lea Hyvärinen.


 

 Hilkka-Liisan väitös tammikuussa 2010. hili2012.jpg