Share |

Ensikirjat vauvaperheeseen! Tietoa ja iloa.

Katselukirjoja vauvalle ja tietokirjoja aikuiselle.

 Raisa Cacciatore

vauvakirjat_uusikuva.jpg

                                                                                           (kuva: Petri Heimonen)

Vauvakirjasto, vuorovaikutuskirjat varhaisen vuorovaikutuksen tueksi

Värikkäät kuvakirjat on tehty tukemaan varhaista vuorovaikutusta. Kirjat on tehty vauvaperheen hyvinvoinnin parantamiseen, kiinnostamaan vauvaa ja antamaan vanhemmille apuvälineitä. Tekijöinä on moniammatillinen suomalainen osaajaryhmä: tanssin, laulun ja kuvataiteen lastenammattilaiset sekä toisaalta kehitysneurologian, lastenpsykiatrian, temperamentin tutkijat sekä kasvatustieteen erityisosaajat.

Niissä on yhdistetty tiede ja taide sekä hyödynnetty vauvaperheiden parissa saatuja kokemuksia.  Jokainenpennakertut.jpg kirja sisältää erityisasiantuntijan ja oman teeman: tietoa jostakin varhaisen vuorovaikutuksen erityisalueesta.

Vauvalle kirjan kuvat tarjoavat innostavaa ja kehittävää katseltavaa. Kuvien muodot, värit ja rytmit perustuvat vauvojen näön tutkimukseen erikoistuneen dos. Lea Hyvärisen osaamiseen. Kuvat houkuttelevat tarkkaavaisuuteen jo vastasyntynyttä, sillä ne herättävät vauvan visuaalisen mielenkiinnon. Samalla tulee testattua vauvan näkö.

Jokaisen aukeaman kuvissa on vauvalle tärkeitä kuva-aiheiden samankaltaisuuksia, katseella seurattavia yhdistäviä linjoja, pintojen ja värien vaihtelua, vahvoja kontrasteja sekä iloisen kohtaamisen ilmeitä.

Kun vauva kiinnostuu kuvista, aikuinen saa kokemuksen toimivasta yhteydestä. Kun aikuinen tarinoi kirjan kuvista vauvalle, vietetään yhdessä kummallekin palkitsevia hetkiä. Näin syntyy kokemuksia onnistuneesta ja toimivasta vuorovaikutuksesta.Tarjoamalla nuorille perheille onnistumisen kokemuksia vahvistetaan perheyhteyttä. 

Kuvituksen on toteuttanut kuvataiteilija, AD Osmo Penna. Kirjojen suunnittelusta ja ideoinnista vastaa lastenpsykiatri Raisa Cacciatore.

osmo_p.jpglea_h.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Osmo Penna                                                            Lea Hyvärinen

Vauvavuosi on herkkä juttu

Naisen koko tunneskaala laajenee usein äidiksi tulon myötä. Äitiyteen ja isyyteen liittyvät tunteet ovat kuitenkin monenkirjavia. Aistiensa herkistyessä moni voi kokea uskomattomia onnentunteita. Miten suloinen onkaan oman vauvan tuoksu ja miten sen aiheuttaman reaktion kehossaan voi kokea yhä uudelleen, vaikka vuosikymmeniä myöhemmin. Hän, joka haaveilee vielä yhdestä lapsesta, sanoo usein: ”Haluaisin tuntea vauvantuoksun vielä kerran.” Sen ihanuutta ei voi järjellä selittää, mutta jonnekin kohtaa aivojamme se tallentaa pysyvän jäljen ja muiston itaston_hommas.jpgsestään.

Vauvan ääntely ja haparoivat ilmeet liikuttavat helposti kyyneliin. Luontoäiti herkistää tarkoituksella tuoreen äidin ja isänkin samalle taajuudelle vauvansa kanssa. Vauva ilmaisee aluksi tarpeitaan itkun ja liikkeen avulla. Vauvan itkuun tulee ajan myötä yhä rikkaampia sävyjä ja tunnesisältöjä, joita vanhempi koettaa ymmärtää. ”Näen ja kuulen, että haluat ilmaista minulle itseäsi, mutta en ymmärrä kaikkea, mitä haluat minulle kertoa.” Molemmista voi tuntua hämmentävältä. Jokaiselle vanhemmalle ja vauvalle tulee hetkiä, jolloin ei ymmärretä, mitä toinen haluaa ilmaista. Silloin jopa riittämättömyyden tunteet kaappaavat helposti mielen.

Raisa ja Aston-vauva 2010

aurinkopenna.jpg

Käytännön vinkkejä tarvitaan

Vauvalle loruttelun ja laulelun merkityksestä professori Mikko Samsin artikkeli: Musiikki aktivoi aivot. Suomen Aivosäätiön Musiikki ja aivot -seminaarissa.

Vauvan ja aikuisen välinen vuorovaikutus kaipaa ihan käytännön vinkkejä. Perhekoot ovat jo pitkään olleet niin pieniä ja sukupolvien väli suuri, että vauvanhoitokulttuurit eivät kunnolla siirry. Käytännön rutiinit ja mallit vauvan hoidosta puuttuvat, mistä voi seurata turhaa stressiä. Jos perheen toiminta käännetään vauvan vuoksi päälaelleen, päädytään helposti kaaokseen.

Äidit kokevat usein olevansa vauvan kanssa liian yksin, mikä on uuvuttavaa. Tarvitaan malleja miten toisetkin aikuiset voisivat osaltaan jakaa vanhemmuutta ja hoitovastuuta edes hetkittäin, niin että äiti pääsee rauhassa rentoutumaan vaikkapa kävelylle tai saunaan. Näillä hetkillä, jolloin äiti voi luottavin mielin rentoutua tietäen, että vauva on turvassa ja viihtyy, on suuri merkitys jaksamiselle ja koti-ilmapiirille.

Isän tukeminen varhaiseen vuorovaikutukseen lapsensa kanssa on erittäin tärkeää. Se parantaa paitsi isä-lapsisuhdetta, myös miehen omaa ja parisuheen hyvinvointia, jopa äidin jaksamista ja imetystä. Lasten psyykkinen hyvinvointi ja oman identiteetin vahvistuminen on parempaa, jos varhaisvaiheen kasvattajana toimii myös isä. Poikien aggressiivinen käytös on vähäisempää perheissä joissa on läsnäoleva isä.

Mietin aikanaan paljon miten voisi helpottaa yhdessäoloa ja yhteistä viihtymistä vauvan kanssa sekä antaa vinkkejä ikätasoisesta vuorovaikutuksesta. Niin syntyi Vauvakirjasto, vuorovaikutuskirjat, jotka on laadittu vastaamaan tämän päivän perheiden tarpeisiin. Syliseikkailu (1999), Loruleikki (2002), Taikatanssi (2004), Rymyretki (2005), Hyrinähetki (2006), Ihanat ipanat (2008), Pieni päivänsäde (2010).

laheisyys-koht5.jpg

Kirjojen rakenne on suunniteltu nimenomaan äitiyspakkausta ajatellen. Näin mahdollisimman moni perhe saisi tuen suoraa kotiinsa jo ensimmäistä lasta odottaessaan. Moni kirjoista onkin ollut äitiyspakkauksessa: Syliseikkailu (vuosina 2000 ja 2001), Loruleikki (vuosina 2004, 2007 ja 2010), Taikatanssi (vuonna 2005) ja Rymyretki (vuonna 2006).

Kela teki äitiyspakkauksen sisällöstä asiakaskyselyn vuosina 2000 ja 2001 (tutkija Pentti Takala). Tällöin Syliseikkailu-ensikirjan käyttö oli sitä tavallisempaa mitä korkeampi koulutus äidillä oli, vaikkakin vähiten koulutetut äidit pitivät sitä tarpeellisimpana. Vuorovaikutusta tukeva ensikirja on siis tärkeä osa vanhemmuuden tukea.

Vanhempien kommentteja Syliseikkailusta:

”Ollut ahkerassa käytössä, vauva pitää katselusta!"

"Edelleen lempikirja vaikka muitakin on hankittu."

"Kirjaa luetaan päivittäin, joskus kaksikin kertaa päivässä."

"Vauva tuntuu olevan innoissaan kirjasta!"

"Bra med två språk.”

Vauvakirjaston esittely (tulostettavissa).

www.wsoy.fi/vauvakirjasto 

Lue artikkeli Vauvat mukaan juttihin (Väestöliitto).  

Lue artikkeli Tukea vanhemmuuteen ja varhaiseen vuorovaikutukseen (Väestöliitto)

Lue artikkeli lasten leluista ja kirjojen merkityksestä (Huvitutti).

hh_suunnittelu.jpg

Hyrinähetki -kirjan suunnittelua WSOY:llä 25.1.2006. Raisa, Osmo Penna, Hilkka-Liisa Vuori, Elina Ahlbäck (seisomassa), Pirkko Harainen (seisomassa) ja Lea Hyvärinen.